Kuntopyörät - Ostajan opas

Kintoilija Kuntopyörällä voi polkea itselleen kuntoa mukavasti kotona silloin kun kiireinen aikataulu, sää tai jokin muu syy tekee tavallisella pyörällä ajamisen epämukavaksi tai vaikeaksi. Kuntopyörällä ajaessa voi vaikka samalla katsella digiboksiin tallennetut eilisen TV-ohjelmat kun lunta tupruttaa ulkona ja pakkanen paukkuu.

Myynnissä on monia erityyppisiä kuntopyöriä ja valinnan vaikeus on melkoinen. Oikeastaan ratkaiseva avainkysymys valinnassa on, kuinka usein aiot käyttää kuntopyörääsi? Jos aiot kuntoilla pyörällä vain silloin tällöin, perusmalli on täysin riittävä. Perusmallitkin ovat tehokkaita kunnonkohottajia, mutta ominaisuuksia on vain rajallisesti. Perusmalleissa on vähemmän säätömahdollisuuksia, polkeminen ei ehkä ole yhtä tasaista ja kuntopyörä pitää usein enemmän ääntä.

Jos kuitenkin aiot kuntoilla usein tai pitkään kerrallaan, sinun kannattaa ehdottomasti hankkia monipuolinen, vaikkakin kalliimpi laite. Sijoitus tule takaisin pääasiassa parantuneena käyttömukavuutena, minkä ansiosta kuntoilu on mukavampaa niin itselle kuin muille (vähemmän melua) ja sitä tulee harrastettua enemmän - ja näin laite täyttää tarkoituksensa.

Ominaisuudet

Seuraavaksi katsotaan tarkemmin, miten eri kuntopyörät eroavat toisistaan ja tutustutaan niiden ominaisuuksiin. Ominaisuuksista puhuttaessa nousee esiin myös elektroniikka. Mitä enemmän kuntopyörässä on elektroniikkaa sitä todennäköisemmin se ei pärjää pelkällä polkemisesta syntyvällä sähköllä vaan tarvitsee verkkovirtaa. Tämä on syytä huomioida koska tarve kytkeä kuntopyörä verkkovirtaan voi vaikuttaa sen sijoitusmahdollisuuksiin asunnossa.

Nopeus- ja matkamittari

Ehkä yleisin tarjolla oleva mittari, joka löytyy lähes pyörästä kuin pyörästä on yhdistetty matka- ja nopeusmittari. Matkamittari näyttää poljetun matkan ja on käytännöllinen harjoitusohjelmissa, joissa tavoitteenasi on ajaa jokin tietty määrä kilometrejä päivässä. Myös nopeudella on merkitystä. Mitä nopeammin poljetaan, sitä enemmän energiaa kuluu. Nopeusmittari onkin perusapuväline harjoituksen rasittavuuden arvioinnissa.

Sykemittari

Nopeusmittaria parempi rasittavuuden arvioinnin apuväline on sykemittari. Sitä ei kuitenkaan ole aivan perusmalleissa. Sykemittarin avulla sykkeen pystyy nostamaan harjoituksen kannalta optimaalisella tasolle joko lisäämällä sopivasti vastusta tai polkemalla nopeammin. Sykemittarin avulla pystyy myös seuraamaan, ettei harjoituksesta tule liian raskasta kuten käy helposti ainakin aloittelevalle kuntoilijalle. Joissain kärkipään malleissa sykemittari on yhdistetty suoraan sähköiseen vastuksensäätöjärjestelmään. Tämä mahdollistaa vastuksen säätämisen automaattisesti siten, että syke pysyy ennalta määrätyllä optimitasolla.

Sykemittari voi vaatia toimiakseen erillisen johdollisen tai langattoman anturin asettamista iholle tai sitten syke mitataan kahvoissa olevien anturien avulla. Jälkimmäisen kunnollinen toiminta luonnollisesti vaatii, että kahvoista pidetään jatkuvasti kiinni.

Koko, vakaus ja vahvuus

Myös kuntopyörän kokoa kannattaa miettiä. Jotkut pyörät ovat hyvinkin leveitä, kun toiset taas ovat kapeampia. Koska kodissa on vain rajallinen määrä tilaa käytettävissä, kannattaa miettiä, mikä pyörä sopii sille varattuun tilaan. Toisaalta, kuntopyörän leveydellä on vaikutusta myös sen vakauteen. Kaikkein kapeimmat mallit ovat herkempiä keikkumaan pyöräilyn aikana eikä ole aivan tavatonta että riuskempi pyöräilijä voi saada kapean pyörän jopa nurin pyöräillessään sillä. Tämä korostaa niinikään kuntopyörän koeajon tärkeyttä. Pyörän on tunnuttava ajettaessa vakaalta ja siltä, että pyöräilijä voi luottaa sen pysyvän pystyssä kovimmankin treenin aikana.

Rungon muoto

Toinen merkillepantava asia on rungon muoto. Jos runko on avara ja matalalla, pyörän päälle on helpompi nousta koska jalkaa ei tarvitse nostaa korkean rungon yli. Tämä voi olla merkittävä valintaan vaikuttava tekijä esim. jos kuntopyörän käyttäjä on iäkäs, liikuntarajoitteinen tai kuntopyörää halutaan käyttää kuntoutukseen.

Melu

Joidenkin kuntopyörien melutaso voi yllättää ja käydä todella häiritseväksi. Meluherkkien tai saman talouden muiden kanssa jakavien kannattaakin varmistaa pyörän hiljaisuus. Tapa, jolla vastus on toteutettu vaikuttaa usein eniten pyörän äänekkyyteen. Kaikkein hiljaisin toteutustapa on ns. magneettivastus. Siinä magnetismia käytetään vauhtipyörän hidastamiseen. Muita tapoja ovat erilaiset laakeroidut rullat, jotka painavat pyörää sen liikettä vastustaen tai hihnavastus, jossa vastus aikaansaadaan pyörää kiertävällä hihnalla, jonka kireyttä voi säätää. Kuntopyörän melulla on valtava merkitys sille, kuinka usein ja tunnollisesti sitä todellisuudessa tulee käytettyä. Kuntopyörää testatessa kannattaa siis myös kuulostella pyörän meteliä eri vastustasoilla.

Säätömahdollisuudet ja käyttömukavuus

Kuntopyörää ei kannata ostaa yksin hinnan perusteella. Halvimmissa malleissa on usein vain rajallisesti säätömahdollisuuksia, mikä pahimmassa tapauksessa tekee pyörän käytöstä epämukavaa, mistä usein seuraa että kuntolaite jää nurkkiin lojumaan. Tangon ja satulan säätömahdollisuudet ovat säätömahdollisuuksita tärkeimmät. Myös satulan muoto ja polkimien etäisyys toisistaan kannattaa tutkia ja varmistaa niiden sopivuus omalle fysiikalle. Joillekin sopii leveämpi satula, toiselle kapeampi mutta jokaisella on oma suosikkinsa. Joissain kuntopyörissä polkimet tuntuvat olevan kaukana toisistaan, jolloin polvia ei saa aivan suoraan eteenpäin. Tämä ei monillakaan tunnu luontevalta ajoasennolta.

Vauhtipyörä ja polkemisen luontevuus

Vauhtipyörän koko vaikuttaa suoraan polkemisen mukavuuteen. Mitä painavampi vauhtipyörä on, sitä sujuvammalta ja luonnollisemmalta polkeminen tuntuu. Painavampi vauhtipyörä jää kevyempää nätimmin rullaamaan silloinkin kun polkemista hidastaa hetkeksi tai keskeyttää sen ja kun vauhtipyörä vielä pyörii silloin kun polkemista jatkaa, ajaminen tuntuu luontevammalta, siltä kuin ajaisi oikealla polkupyörällä. Erot eri kokoisten vauhtipyörien, kuten yleisten 5, 7 ja 9 kg pyörien välillä huomaa selvästi. Yhdeksän kilon pyörä on selvästi mukavin vaikka siitäkin on vielä matkaa esim. kuntosaleilla käytettävien ammattimaisten spinning-pyörien 20 kilogramman vauhtipyöriin.

Satulallinen vai selkänojallinen kuntopyörä

Kuntopyöriä poljetaan kahdella eri tavalla. Perinteisessä mallissa on satula kuin polkupyörässä ja sitä ajetaan pystyasennossa – aivan kuin tavallista pyörää. Toinen vaihtoehto on nojapyörä, jonka istuimessa on selkänoja ja käsinojat ja jota ajetaan makaavassa asennossa.

Jälkimmäinen asento on mukavampi, mistä voi seurata että pyörällä polkien vietetään enemmän aikaa. Tämä on tietysti hyvä asia kuntoiluohjelman toteutumisen kannalta, mutta koska nojapyörämalli on kalliimpi, kannattaa varmista, että pyörää tosiaan aiotaan käyttää niin paljon, että rahoille saa vastinetta.

Huolto

Useimmat kuntopyörät vaativat hyvin vähän huoltoa, jotkut lähinnä ajoittaista voitelua ja vastaavaa. Oman pyörän huoltotarpeista kannattaa ottaa selvää ennen ostoa. Voitelun lisäksi säännöllinen pyyhkiminen kostealla rätillä poistaa pyörän päälle valuneen hien, ennen kuin se pinttyy.

Suosittuja kuntopyöriä Suomessa

Suomessa tarjolla olevia kuntopyöriä ovat mm. Tunturi, Kettler, Gymstick, Proform, Sportop, Ironbody ja Amazor. Niitä myyvät myös monet nettikaupat. Vieläkin on kuitenkin tähdennettävä, että kuntopyörä on laite jota ei kannata ostaa sokkona. On erittäin tärkeää, että pyörän sopivuus itselle varmistetaan koeajamalla sitä ennen ostopäätöstä. Linkit vievät kunkin kuntopyöriä valmistavan yhtiön kotisivuille.